sirius-nauttii

Hakukoulutuksessa

Siriuksen kanssa hakukoulutuksessa

Eilen oli hakutreeneissä ohjeita antamassa kouluttaja Mervi Kähönen. Metsään lähdettiin kotoa aamuhämärissä ja palattiin vasta illan hämärässä. Yskä ja kurkkukipu tekivät olosta hiukan tukalan, mutta onneksi treenikavereilta saa lainata särkylääkettä… Oma aamuinen troppaus ei oikein riittänyt näin pitkäksi päiväksi.

Siriuksen kanssa tehtiin ensimmäistä kertaa ”norjalainen sekametsä” ja viisi maalimiestä. Viivästettyjä ääniapuja sillä on käytetty ennenkin, mutta ei näin isosti. Ensimmäiselle maalimiehelle lähetyksestä Sirius lähti aivan vinoon ja juoksi ties mihin asti maalimiestä etsimään, kun sai huudella oikein kunnolla, että tuli takaisin. Toisella lähetyksellä taas vinoon ja taas huudettiin metsästä pois ja vielä kolmaskin kerta. Hiukan turhautti, mutta samassa kohdassa lähti vinoon kaikki koirat. Mikä lie sitten syynä olikin. Vinoon menoa oli tällä kertaa taas useammalla maalimiehellä ja pariin kertaan piti koiraa huutaa takaisin. Hyvällä motivaatiolla teki kuitenkin töitä koko ajan ja jaksoi juosta mukavalla vauhdilla koko treenin ajan. Ei mitään ”naulapäässä” vauhtia, mutta reippaasti kuitenkin. Viidennellä maalimiehellä olikin Siriukselle yllärinä kaksi maalimiestä ja kävi niin, että maalimiesten radiopuhelin ei kunnolla toiminut, eikä näin ollen kuultu löytökuittausta. Siellä Sirius nautti kahden mm rapsutuksista ja herkuista samaan aikaan, kun minä yritin keskilinjalla huudella epätoivoisesti koiraa metsästä keskilinjalle, kun luulin sen taas jostain pitkältä lähteneen ukkoa etsimään. Kun sitten lopulta saatiin löytökuittaus, niin viimeisellä piilolla oli bileet, joissa Sirius sai olla keskiössä. Kyllä osasi pikkumies ottaa kaiken ilon irti!  Nautti oikein sydämensä kyllyydestä, kun niin monta ihmistä häntä rapsutti. On se vaan melkoinen halinalle <3

 

Sirius nauttii

Arwenin kanssa jälkikoulutuksessa

Blogikirjoittelu, kuten koko koiraharrastus on jäänyt viimeaikoina viimeisten kouluhommien jalkoihin. 8.10 olimme jo Arwenin kanssa Ari Koskelan jälkikoulutuksessa, mutta kirjoittaminen siitä on jäänyt ja niin on jäänyt myös jäljen treenaaminen todella vähälle. Parin viikon kuluttua pitäisi koulutöiden helpottaa, niin pääsee treenaamaankin taas kunnolla. Arwenin kanssa on nyt Arin koulutuksen jälkeen tehty muutamia jälkiä ja namit on jäljeltä Arin ohjeen mukaan jätetty kokonaan pois. Keppejä jäljelle sen sijaan on laitettu enemmän. Itselläni on nyt ollut hiukan pasmat sekaisin, kun namien kanssa tarkkaa ja rauhallista työtä tehnyt koira onkin nyt melko vauhdikas. En oikein ole tarpeeksi osannut jarrutella ja keppejä on jonkin verran jäänyt maastoon. Lisää harjoitusta vaan koiralle ja ohjaajalle, niin eiköhän tässäkin taas yhteinen sävel löydy.

Tottistreeniä

Vaikka treenata ei ole ehditty, niin koulutuksia on lokakuulla riittänyt. 11.10 oli Mari Leiviskän toko/tottis koulutus. Itse jaoin oman 30 minuuttia Lunan ja Siriuksen kesken. Lunan kohdalla katsottiin, miten Seuraaminen BH-koetta ajatellen sujuu. Ajatuksissa kun olisi ensi keväänä BH-koe Lunan kanssa suorittaa. Tottiksen tai tokon suhteen ei sen suurempia tavoitteita Lunalle ole ranteiden vuoksi suunnitelmissa. Kunhan tuo puuttuva käyttäytymiskoe saataisi tehtyä, niin Lunan kanssa sen jälkeen olisi tarkoitus keskittyä FH-jälkeen. Katsotaan kuinka käy… Iloista tekemistähän Lunanalla taas oli. Tokihan siinä myös pieniä epäpuhtauksia löytyy. Marilta niiden viilaamiseen saatiinkin nyt ohjeita.

Siriuksen kanssa on tällä hetkellä keskitytty lähinnä arkitottelevaisuuteen. Haukku on teinipojalla melko herkässä ja töitä saa tehdä, jotta saataisiin ohitukset kuntoon. Ohituksia harjoitellessa ei seuraamisen vinouteen ehdi kiinnittää huomiota ja nyt onkin sitten myös tokon seuraamisessa melko pahasti takaa aukeava koira. Mari antoi jatkossa vinkiksi opettaa Siriukselle käsikosketuksen, jota voisi käyttää ohituksissa. Ohituksia voi myös rakentaa niin, että koira kulkee oikealla puolella. Toistaiseksi olen jatkanut vanhaan malliin, mutta kunhan tuon koulun tuosta saan pakettiin, niin tätä kosketuksen avulla ohitusta oikealla tullaan kyllä Siriuksen kanssa testaamaan!

 

Sirius hakuilee

Hakua ja jälkeä

Arwen taas jäljellä

Viime kirjoituksen jälkeen Arwen on ollut metsässä kaksi kertaa tekemässä jälkeä. Nyt on siis kahteen kertaan testattu lihapullien toimivuus keppien nostamisessa. Ensimmäisellä jäljellä keppejä oli viisi ja kaikki nousivat! Jippii! Taisin vain alkaa kehumisen liian aikaisin, koska toisella jäljellä ensimmäisen kepin kohdalla Arwen kuvitteli saavansa palkan sillä, että tuijottaa vain vuorotellen keppiä ja vuorotellen minua. No vaadin kepin antamista käteeni ja seuraavat neljä sitten nostikin ilman vaikeuksia. Kuudennen kepin kanssa tuli ilmeisesti jokin aivopieru. Käveli vain jälkeä nuuhkien suoraan kepin päältä. Kun muistutin, että mikäs unohtui, niin jo keppi nousi. Saa nyt sitten nähdä, miten seuraavalla jäljellä käy. Molemmat jäljet se on tehnyt hyvässä ja rauhallisessa mielentilassa. Välillä saattaa mennä 1/2-2 metriä sivuun jäljestä, etenkin jos tuulee, mutta nopeasti palaa takaisin jäljelle. En sitten tiedä, kuinka huolissaan näistä pienistä sivuun menoista tulisi olla? Nuo maastot joissa jäljestetään, ovat muutenkin ulkoilijoiden ja sienestäjien/marjastajien suosiossa. Paljon niistä siis vieraita jälkiä löytyy… Reilun parin viikon päästä olemme menossa jälkikouluttajalle, mikä tulee kyllä tarpeeseen.

Siriuksen kanssa hakuilemassa

Tänään oli taas Siriuksen viikon kohokohta, kun se pääsi hakumetsään. Jos Siriukselta kysytään, niin tämä on ehdottomasti sen lemppariharrastus. Saa juosta metsässä ja sitä kehutaan sekä syötetään herkkuja. Tänään Sirius kävi kuuntelemassa ensin äänen toiselta maalimieheltä ja sitten ensimmäiseltä. Sitten se vietiin autoon odottamaan ja välillä radalle tuli toinen koirakko. Toisen koiran jälkeen Sirius pääsi radalle ja lähetin sen ensimmäiselle maalimiehelle. Mitenkään suoraa linjaa se ei kyllä maalimiehelle juossut. Mutkia oli matkassa enemmän kuin tarpeeksi. Hyvällä motivaatiolla ja reippaasti meni kuitenkin nenänsä perässä ja löytyihän se maalimieskin sitten kuitenkin melko nopeasti. Tuuli oli puuskittaista ja metsä välillä tiheämpää ja välillä enemmän aukeaa, niin hajua ei ihan suorassa linjassa voinutkaan saada. Maalimiehellä oli ihan itse mennyt makaamaan mm:n eteen, jolloin syöttelykin onnistui paremmin. Siriuksella oli jo tulla tavaksi käydä suukottelemassa mm:ä, niin piti siihen keksiä jotain. Nyt maalimies laittaa palkkanamit Siriukselle rasiaan sen eteen yksitellen, jolloin pysyy luontevammin etäämmällä mm:stä.

Toiselle maalimiehelle menossa oli taas mutkittelua, mutta vauhti oli hyvä. Ja taas oli mennyt ihan itse rauhallisesti makaamaan palkkauksen ajaksi. Hieno juttu! Sitten käytiin välillä kuuntelemassa ääni mm nro 4:lta ja sitten mm nro 3 ja sinne suoraan äänen jälkeen lähetys. Nyt pisto oli melko suora ja meni todella hyvin vauhdilla ja syvälle. (Tallatessa menimme hiukan vinoon ja hakuradasta tuli kolmannen mm:n kohdalla vähän liiankin syvä.) Neljännelle mm:lle taas hiukan enemmän mutkitteli, mutta vauhti oli hyvä ja nenä auki. Eikä kyllä kaipaile yhtään neuvoja etsintään ohjaajalta, vaan osaa ja uskaltaa itse tehdä ratkaisut. Ihana Sirius <3 Treenin jälkeen ei vaikuttanut edes väsyneeltä, eli jaksaisi varmaan jo pidemmänkin treenin. Siitä alkaa kasvaa pikkuhiljaa iso poika. Kaukana takana on jo kevään vauvatreenit. 🙂