Sade

Metsälenkillä

En olisi toissapäivänä uskonut, että tänään on metsä aivan lumeton. Niin vain oli eilisen ja viimeyön sateet sulattaneet loputkin lumet ja tänään päästiin sulaan metsään lenkille. Koska aurinkokin paistoi, niin myös kamera pääsi mukaan. Alla päivän kuvasatoa lähinnä Sateesta, koska se oli ainut josta kuvat edes jotenkin onnistuivat. Parissa kuvassa näkyy hyvin miten meidän lauma lenkeillä yleensä toimii. Mustavalkoiset leikkii keskenään, yleensä Arwenin johdolla, ja Sade joko tarkkailee/paimentaa muita kauempaa, tai sitten keskittyy yksin ihan omiin juttuihinsa. Tänään oli paimennuksen vuoro.

Arwen
Arwen
Lauma
Lauma
Lauma
Lauma
Sade
Sade
Sade
Sade
Sade
Sade
Sirius

Esineruutua, syysaurinkoa ja jälkiä

Siriuksen kanssa esineruudussa

Eilen oltiin hakuporukan kanssa esineruututreenissä. Maasto oli aika vaikea, mutta ei mitenkään mahdoton. Ruutu oli kapea mutta normaalisyvä. Ensimmäiselle esineelle Sirius lähti hyvin. Upposi hienosti syvälle ja löysi pienen etsimisen jälkeen ensimmäisen esineen. Eipä vaan taas malttanut tuoda sitä suoraan minulle. Alkoi heitellä esinettä taas itsekseen ruudussa. Huoh. Käskytyksellä lopulta sain esineen käteen asti. Toista esinettä etsiessä alkoi välillä syödä ruudussa sieniä ym. piinaavien vaiheiden jälkeen sain lopulta esineen kovan käskytyksen jälkeen käteeni. Täytyy taas palata pikkumiehen kanssa helppoihin noutotreeneihin kentällä ja lenkillä ja jatkaa ruudun treenaamista metsässä myöhemmin. Näin jos jatketaan, niin eskasta tulee molempien inhokki.

Arwen jäljellä

Arwen pääsi monen päivän tauon jälkeen tekemään jäljen, jolla oli kuusi keppiä ja neljä kulmaa. Alkuun unohdin kokonaan laittaa jäljelle nameja ja sitten olin tiputtanut vahingossa yhden kepin kulmaan. Huomasin virheen, kun olin kulkenut noin viisi metriä eteenpäin jäljellä. Ajattelin, että on pienempi paha, että keppi on kulmassa, kuin että talloisin taaksepäin sen hakemaan. Kulmiin laitan vielä melkein jokaiselle askeleelle namin, mutta en ajatellut tämän häiritsevän.

Arwen aloitti taas jäljen mukavan rauhallisesti, mutta ei niin tarkasti kuin toivoisin. Pysyi kyllä jäljellä hyvin, mutta välillä nenä nousi melko korkealle maasta… Ensimmäiset kolme keppiä nousivat hyvin. Hieman huolimattomasti niitä minulle antaa edelleen ja joudun kyllä siinä vähän vaatimaan. Palkaksi sai taas lihapullaa. Neljäs keppi oli kulmassa ja siinä oli tietysti myös ne namit. Nosti kepin, mutta laski sen sitten maahan ja alkoi syödä nameja. Kun huomautin kepistä, niin antoi minulle ja sai taas palkan. Kaksi viimeistä keppiä menikin sitten samalla tavalla. Olisi vain kävellyt yli ja etsi, missä ne keppien kanssa olevat namit on. Jouduin muistuttamaan kepistä, jonka jälkeen sitten kyllä antoi sen. Onnistuin siis tuolla namien seassa olevan kepin kanssa laskemaan keppien arvoa jäljellä. Kyllä ärsyttää. Pitää miettiä, josko seuraavaksi tekisin jonkin lyhyen jäljen, jossa ei olisi nameja ollenkaan, vaan pelkät kepit ja niistä sitten superpalkka. Vaan kun haluaisin vielä tuota tarkkuutta jäljenteossa korostaa noilla nameilla…

Syysaurinkoa

Arwenin jäljen vanhetessa kaikki pääsivät ulkoilemaan metsässä ihanassa syysauringossa. Kännykällä koitin räpsäistä jokaisesta jonkinlaisen kuvan:

Luna syysauringossa
Luna

 

Arwen syysauringossa
Arwen
Sirius syysauringossa
Sirius
Sade syysauringossa
Sade